87 Mårten Lax vaakunahakkaus on Boströmin mukaan joko vuodelta 1467 tai 1746. Hän päätyi vuoteen 1467. Hän päätteli, että hakkauksen takana olisi Mårten Hansson Lax (1505-1570), joka kuului rälssisukuun Lax i Pikis (Piikkiö) tai Lax i Bussila (kylä ja kartano). Mårten Lax aateloitiin 1564. Silti Boström piti kiinni vuodesta 1467. Vuosi 1746 ei sovi kuvaan, koska Lax suvun miespuolinen haara sammui 1625. Mutta 1467 ei taas sovi Mårteniin, joka syntyi 1505. Halusiko Boström tehdä kynällä tästä vanhimman tunnistetun vaakunan Hauensuolella?
Hangon museon valokuvakokoelmassa tästä hakkauksesta sanotaan: ”omtolkad och målad juli 1989, ”Lax”-vapen”. [uudelleen tulkittu ja maalattu heinäkuussa 1989.] Valokuvassa näkyy hahmotelmia vuosiluvun numeroista ja lainausmerkit Lax-nimen ympärillä osoittavat epävarmuutta. Kuvauettelossakin sen nimi on poikkeuksellisesti lainausmerkeissä ”Lax…”. Erityisesti kalan (lohi) suunta hakkauksessa on herättänyt epäilyjä eri tutkijoissa. Birgitta Ekström oli Boströmiä varovaisempi tulkinnassaan vuonna 1980. Hän raportoi mm. löytäneensä hakkauksesta pesun jälkeen numeron 3 numeroiden 6 ja 7 välissä. Ne on piirretty valokuvaan. Ekström kysyykin artikkelissaan ”Oliko Mårten Lax ensimmäinen tällä paikalla?” Hänen vastauksensa on myös kysyvä, kun hän vertaa sitä alla kuvattuun kilpailijaan.
Alla on kaksi kuvaa Lax suvun vaakunoista, joten niiden mukaan kyseessä on Lax-suvun vaakunahakkaus, missä lohikala on oikeassa vinoudessa, vaikkakin väärin päin. Mutta onko se Hauensuolen vanhin tunnistettu hakkaus? Sen kilpailija tästä tittelistä esitellään alla Lax kuvien jälkeen.
Alla olevan nimeämättömän vaakunahakkauksen vuosiluvuksi Hausen on nähnyt 1505 ja Boström 1506 ja Birgitta Ekström 1508, minkä hän on itse maalannut hakkaukseen (noin) vuonna 1980. Hakkauksen päälle on Hendrik von Dantzig hakannut oman nimikirjoituksensa vuonna 1654. Oikella olevassa aluekuvassa tämä hakkaus on sen vasemmassa alakulmassa, mutta siinä ei ole von Danzigin tekstiä maalattu. Tässä kuvassa vuosiluku on kuitenkin muodossa 08. Ekström kysyykin: ”Tämä saattaa olla Hangon vanhimman säilyneen hakkauksen paikka?”
Tämä esimerkki osoittaa matalien hakkausurien tulkitsemisen ongelman, kun niitä maalataan. Vasemmassa kuvassa on vaakunan päällä kruunu tai liljan muoto, oikealla olevassa vain piikki. Hausenilla (alakuva) on samassa paikassa lilja.
Hausenin 1902 julkaisema kuva tästä tuntemattoman WS:n tekemästä hakkauksesta.