Miten naisten muoti muttui 1800-luvulla?

Muoti kautta aikojen on muuttunut paljon ja se on kiehtovaa. Tässä blogissa perehdymme 1800-luvun muotiin ja vielä tarkemmin naisten sen aikaiseen muotiin. Muotiin vaikuttavat monet tekijät, kuten kulttuuri, talous, teknologia ja muotisuunnittelijat. Esimerkiksi 1800-luvulla teollinen vallankumous toi mukanaan massatuotannon ja muutti pukeutumistavat, kun teollisesti tuotetut vaatteet alkoivat tulla saataville laajemmalle väestölle. Myös aikakauden yhteiskunnalliset normit, kuten naisten roolit, vaikuttivat muotiin. Samoin julkisuuden henkilöt ja sosiaaliset liikkeet, kuten feministinen liike, ovat olleet keskeisiä muotitrendien muokkaajia. Puhumme myös hiukan Hangon museon kokoelmista löytyvistä muotikuvista. Toivottavasti blogini lukeminen on yhtä kiinnostavaa ja hauskaa, kuin sen kirjoittaminenkin.
Empiretyyli 1804-1820
Empiretyyli eli keisarityyli syntyi 1804, kun sitä edeltänyt direktorion tyyli saavutti huippunsa Ranskan keisarin Napoleonin noustessa valtaan. Uuden tyylin mukana korsetit palasivat muotiin, sekä v-kaula-aukko ja poven kohdalta kietaistu yläosa tulivat uuteen suosioon. Aiemmin naisten muodissa suosittuja olivat kevyet ja ohuet kankaat, mutta keisarityylin mukana muotiin tulivat raskaat silkkiset ja samettiset kankaat. Muodissa olivat myös pitkät, värikkäät hartialiinat. Pitkät valkoiset hanskat olivat muodissa, kunnes mekoista alettiin tekemään pitkähihaisia.

Mekkojen hameen leveys alettiin keräämään vaatteen takaosaan ja mekkoihin tehtiin usein pienet puhvihihat. Naisten kengät olivat matalia. Päivänvarjot olivat käytännöllisiä sekä muodikkaita asusteita, jotka olivat suosittuja. Joku voisi jopa sanoa 2 in 1. Hiuksia oli suotuisaa pitää lyhyinä ja kiharina ja 1810 muotiin tuli keskijakaus. Naiset käyttivät pieniä hattuja, turbaaneja, pieniä huiveja tai liinoja ja hilkkaa päähineinä.
Vaatemuoti 1820-luvulla
Luvun 1820 muotia leimasi mekon vyötärön laskeutuminen lähemmäs naisen omaa vyötäröä, hameen leveneminen empireaikaan verrattuna, hihojen pullistuminen ja koristelujen lisääntyminen mekoissa. Myöskin kaula-aukosta tuli aikuisten naisten muodissa aiempaa peittävämpi tai kaulus levesi niin, että se melkein lepäsi jo hartioilla.


Wilhelm von Wright, 1820-luku.
Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Viktoriaaninen muoti 1837-1901
Viktoriaaninen muoti kuvastaa aikakautta, jossa pukeutuminen oli tarkoin säädeltyä ja täynnä symboliikkaa. Kuningatar Viktoria astui valtaan vuonna 1837 ja hänen mukaansa tyyli on saanut nimensä. Pukeutuminen oli peittävää, sillä ajateltiin naisen kunniallisuuden ja hyvän maineen riippuvan siitä, mitä hän pukee päällensä. Paljastavaa pukeutumista pidettiin sopimattomana ja jopa moraalittomana. Tunnusomaisia vaatteita olivat pitkät hameet, krinoliini ja turnyyri, korsetit ja korkeat kaulukset.
Hienot naiset käyttivät hansikkaita ja pitsisiä aurinkovarjoja.

Hangon museo.
1800-luvulla vaalea iho oli kauneuden ja arvokkuuden mittari. Rusketus viesti työläisyydestä, ja siksi naiset välttyivät auringolta kaikin tavoin. Vaalea, virheetön iho ei ollut vain muodin mukainen vaan se oli yhteiskunnallisen aseman symboli. Se kertoi siitä, ettei tarvinnut hikoilla pelloilla tai liata itseään työssä.

Muotiin vaikuttivat teollisuuden edistysaskeleet, kuten tekstiiliteollisuuden kehittyminen ja valmistustapojen muuttuminen nopeammaksi ja edullisemmaksi. 1860-luvulla yleistyi ompelukone, joka oli tärkeä keksinkö. Sen myötä vaatteet halpenivat ja koristuksien lisääminen oli helpompaa.
Krinoliini leveni lopulta niin suureksi kuin siitä oli mahdollista tehdä ja hameista tuli valtavia!

Le Journal des Dames et des Modes 1797-1839
Journal des dames et des modes on yksi ensimmäisistä kuvitetuista ranskalaisista muotilehdistä, jonka perusti kirjakauppias Sellelèque vuonna 1797. Lehti ilmestyi viiden päivän välein ja oli saatavilla tilaajille hintaan 30 frangia vuodessa, 16 frangia neljännesosavuoteen ja 9 frangia kuukaudessa.
Päätoimittaja matkusti ympäri Pariisia, erityisesti näytöksiin ja kävelykaduille, tarkkaillakseen ja hahmotellakseen uusimpaa muotia.
Lehden tuotannossa oli suuri työporukka, sillä lehden tekeminen oli haastavaa. Monimutkaisin osa tehdä lehdestä oli muotikuvien tuotanto. Taiteilijat tekivät vesiväriluonnoksia, jotka he sitten lähettivät hyväksyttäväksi. Joskus kaksi taiteilijaa jakoi työn, toinen vastasi mallin asennon luonnostelusta ja toinen puvun tarkasta esityksestä. Valmiit luonnokset sitten etsattiin. Etsaaminen on menetelmä, jossa kuvioita ja kuvia tuotetaan syventämällä tai kaivertamalla materiaalia. Työporukalla kesti noin kolme päivää kaikkien yhden lehden kaiverrusten tekemiseen.
Lehden suosituin osa, vielä tänäkin päivänä, ovat nämä lehden mukana olleet kaiverretut muotikuvat. Lehden moutikuviin voi tutustua tästä linkistä: https://stylerevolution.github.io/
Journal des Demoiselles 1833-1922
Tämä naistenlehti oli suunnattu 14-18-vuotiaille nuorille tytöille varakkaista perheistä. Tarkoituksena oli opettaa hyviä tapoja, muotia, kirjallisuutta, piirtämistä, historiaa sekä ranskan ja muiden kieltentaitoa. Lehti oli yksi 1800-luvun tunnetuimmista muotilehdistä.

Tämä kuva, jossa esiintyy kaksi aikuista naista ja pieni tyttö, edustaa lehden visuaalista kärkeä. Käsin väritetty litografia näyttää aikakauden tyylikkäimmät puvut pitsikoristeineen, leveine helmoineen ja kirkkaine nauhoineen. Harvinaisuutensa ansiosta tämä painos ei ole laajasti saatavilla digitaalisena. Kuvan alareunassa lukee “Journal des Demoiselles” sekä tekijän merkintä. Tämä vahvistaa sen olevan alkuperäinen julkaistu muotikuva, eikä jäljennös. Kehystettynä ja hyvin säilyneenä se on arvokas sekä historiallisesti että esteettisesti. Ja tällä hetkellä tällainen sijaitsee meillä Hangon museolla.
Koko muotikuva on kerrassaan kaunis ja yksityiskohtien määrä uskomaton. Tämän luonnosteluun on varmasti mennyt aikaa. Pikkutytöllä on käsissään haavi, jolla hän on luultavasti pyydystämässä perhosia. Nykyään käytämme aikamme netissä jo ihan lapsesta asti.
Le Bon Ton 1834-1874
Tämä muotilehti on Louis-Joseph Maritonin perustama ja oli tärkeä tiedonlähde naisille, jotka halusivat vaatekaappinsa uusimpien trendien mukaisesti. Lehti ilmestyi joka viikko.

Monet lehden muotipiirrokset ovat nykyään museokokoelmissa ja Hangon museolla löytyy tämä. Hienostunut muotikuva esittää kahta yläluokkaista naista 1800-luvun lopun salonkikulttuurissa. Kuvassa näkyy aikakauden tyyliin kuuluvaa runsasta koristelua, röyhelöitä ja tarkkaan aseteltuja kampauksia. Kyseessä on käsin väritetty muotikuva, jopa mahdollisesti osa harvinaista pienpainosta. Painoksen harvinaisuus korostuu, sillä vastaavaa kuvaa ei löytynyt digitaalisista muotiarkistoista tai yleisiltä kauppasivustoilta.
Molemmat mekot ovat kerta kaikkiaan upeita ja kivan extroja. Voin vain kuvitella kuinka kuuma kaiken tuon kankaan alla on. Vasemman puolimmaisessa mekossa oleva rusetti nappaa huomioni, mikä nappaa sinun?
Le Journal des Dames et des Demoiselles
Tämä muoti- ja sivistyslehti oli ranskalainen, mutta myöhemmin myös belgialainen ja oli suunnattu nimensä mukaisesti naisille, että miehille. Lehdessä julkaistiin ompelukaavoja, joita lukijat saattoivat käyttää itse tehdäkseen nähtyjä asuja. Se sisälsi myös käytössääntöjä, moraalisia kertomuksia, etikettiä ja oppikirjamaisia ohjeita oikeaoppiseen pukeutumiseen, erityisesti nuorille neidoille.

Tässä käsin väritetyssä muotikuvassa esiintyy neljä eleganttia daamia juhlapuvuissaan, joiden pitsit, nauhat ja kukkakoristeet ilmentävät 1860-luvun estetiikkaa. Leveät krinoliinihameet ja paljaat olkapäät iltapuvussa kertovat ajasta, jolloin muoti oli ennen kaikkea näyttävää, käsityöläistä ja täynnä yksityiskohtia. Taustalla näkyy klassisuus ja pylväitä, mikä viittaa ylempään yhteiskuntaluokkaan.
Mekkojen leveät hameet näyttävät minusta kovin painavilta. Ehkä mukavuus ei ollut ihan huipputasoa, mutta kun mekot ovat noinkin näyttäviä olisin itsekin valmis luopumaan mukavuudesta. No… ainakin yhdeksi illaksi.
Miten se muoti sitten muuttuikaan?
1800-luvun alku | 1800-luvun loppu | |
Siluetti | Suora, kevyt, korkea vyötärö | Tuntuvasti rakennettu, kapea vyötärö, leveä hame |
Materiaalit | Ohuet, kevyet puuvillat ja musliinit | Raskaammat silkit, villat ja sametit |
Alusasut | Kevyemmät korsetit | Tiukat korsetit, krinoliinit, turnyyrit |
Koristeellisuus | Yksinkertainen, pelkistetty | Runsaasti koristeita, röyhelöitä ja nauhoja |
Inspiraatio | Antiikin Kreikka ja Rooma | Barokki, rokokoo, viktoriaaninen henki |
Mielestäni 1800-luvun muoti on kiinnostavaa. Ei vain siksi, että puvut ovat upeita, mutta myös siksi, että muoti ja sen vaihtuminen heijastavat yhteiskunnan muutosta. Naisten vaatteiden peittävyys 1800-luvulla ei ollut sattumaa, vaan se heijasti monia yhteiskunnallisia arvoja, pelkoja ja normeja, jotka liittyivät naisen asemaan, siveyteen ja rooleihin. Naista ei ajateltu sopimaan työhön, vaan hänen roolinsa oli kodissa äitinä tai vaimona. Peittävyys korosti tätä kotikeskeistä, hillittyä roolia.
Entä jos sinun pitäisi valita yksi 1800-luvun muotiesine – minkä ottaisit?
Mieti kuinka paljon oma pukeutumistyylisi kertoisi sinusta 200 vuoden päästä?
Ehkä muoti onkin eräänlainen peili, johon jokainen aikakausi ja jokainen meistä jättää oman jälkensä.
– Mia Kinnunen
Lähteet:
– https://fi.wikipedia.org/wiki/Viktoriaaninen_muoti
Wikipedia: Style victorien
Wikipedia: Journal des Demoiselles
https://stylerevolution.github.io
https://gallica.bnf.fr/accueil/fr/html/accueil-fr
Le Bon ton Journal des Modes
https://bibliotheque.madparis.fr/node/content/nid/432913
Wikipedia; Muoti länsimaissa vuonna 1804
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatemuoti_l%C3%A4nsimaissa_1820-luvulla#:~:text=Vaatemuoti%20l%C3%A4nsimaissa%201820%2Dluvulla%20seurasi%20empire%2Dmuodin%20p%C3%A4%C3%A4ttymist%C3%A4.%20Ajan,verrattuna%2C%20hihojen%20pullistuminen%20ja%20koristelujen%20lis%C3%A4%C3%A4ntyminen%20mekoissa.