Opettajatar Axa Grönholm

Alexandra Amanda Grönholm, myös tunnettu nimellä Axa Grönholm, syntyi 5.5.1874 Myrskylässä ja oli Margareta Elisabet Grönholmin tytär. Vaikka hän oli kotoisin pieneltä paikkakunnalta Kirkkojärven rannalla, vietti hän suurin osan elämästään Täktomissa.

Axa pääsi nopeasti aloittamaan uransa, kun oli valmistunut opettajaksi Tammisaaren seminaarikoulusta vuonna 1902. Jo 15. syyskuuta samana vuonna hänet valittiin yksimielisesti kahdeksan muun ehdokkaan joukosta Täktomin ylemmän kansakoulun opettajattareksi, ja aloitti siellä 27. syyskuuta 1902. Virka oli voimassa vuoden, mutta hänet valittiin uudestaan monta kertaa ja jatkoi tehtävässään 1. elokuuhun 1934 saakka, kun hän jäi eläkkeelle.

Opettajana Axa sai nähdä, kuinka Täktom kehittyi ja kasvoi, kuinka uusia kouluja perustettiin ja lopuksi, kuinka oppilasmäärä laski ja koulu pieneni. Hän ei hoitanut kaikkia töitä koulussa yksin. Muita Täktomin alueella samana aikana toimineita opettajia olivat Julia Henriksson, Edit Bäckman, rouva Dagmar Nordling ja Vera Wennerström. Kun Axa lopetti työnsä vuonna 1934, hänen tilalleen tuli Alfhild Weckström.

Koulun ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja oli puutarhamestari ja tilanomistaja A. F. Jansson-Gylphe; ja yhdessä hänen ja oppilaiden kanssa Axa Grönholm istutti koulupihan puut ja puskat. Lapsien opettamisen ohella, hän hoiti myös taimet.

Axa Grönholm oli tärkeä henkilö paitsi koululle, myös koko Täktomin yhdistyselämälle. Hän oli aktiivinen jäsen monissa yhdistyksissä, muun muassa Martoissa, raittiusyhdistyksessä, nuorisoyhdistyksessä ja kuorotoiminnassa. Joissakin tapauksissa hän johti myös yhdistyksiä. Hän on myös kirjoittanut Hangonlehteen nimimerkillä ”Penna”.

Axa ei ainoastaan kirjoittanut lehteen.  Koska Axa oli tärkeä osa Täktomia, hänellä oli paljon kerrottavaa ja kirjoitti sitä muistivihkoon. Vihko sai nimekseen ”Muistiinpanoja Täcktomista vuosilta 1900–1934”. Vihkossa hän kertoo yksityiskohtaisesti elämästä Täktomissa ja kuinka se on kehittynyt hänen aikanaan.

Vaikka Axa muutti Helsinkiin ikääntyessään, hän ei menettänyt kiinnostustaan Täktomiin. Hän tapasi usein Alfhild Weckströmin, joka kertoi, miten elämä Täktomissa sujui. Näiden tietojen avulla Axa pystyi jatkamaan muistiinpanojaan. Hän lopetti näiden muistiinpanojen kirjoittamisen olleessaan 81 ja puoli vuotta vanha.

Suuri osa tästä tekstistä pohjautuu Axan muistiinpanoihin. Muistiinpanot ovat osa Hangon museon kokoelmia.

Tämän tekstin on kirjoittanut Freja Tamelander, joka suoritti TET-jaksonsa Hangon museossa.
(Käännös Linda Svennblad.)