Mitä vain museoissa?
Meillä Hangon museossa on tietotaito vaalia Hangon rikasta historiaa monesta eri näkökulmasta. Meillä on tällä hetkellä kolme museoammattilaista, ja kohta neljä. Tämä on suuri loikkaus, kun ajattelee, että vuosi sitten meitä oli vain kaksi museoammattilaista täällä. Haluan kuitenkin myös nostaa esille koko meidän henkilökunnan, ilman jonka apua emme olisi missä nyt olemme. Puhaltamalla yhteiseen hiileen olemme saaneet uuden museon. Hangon museo on ollut olemassa vuodesta 1909 alkaen kun Hembygdsforskningens vänner i Hangö perusti museon. Jo silloin oli toimintasuunnitelma, jossa haluttiin mm. tutkia seuraavia asioita:
- historia
- talous
- maanviljely
- kalastus
- eläinlajit
- metsänhoito
- kasvillisuus
- ihmisten elinolosuhteet
- sosiaaliset seikat
- kotiseutua esittävät valokuvat
- linnoitusrauniot
- Hauensuolen kaiverrukset
Tästä suunnitelmasta näkee, että odotukset olivat korkealla, mutta alkutaival oli hapuilevaa, koska yhdistyksessä ei ollut ketään, joka olisi kunnolla ollut perehtynyt museotyöhön. Työtä tehtiin vapaaehtoisvoimin.
Hangon museo siirtyi Hangon kaupungin alaisuuteen 1963. Tällöin oli osa-aikaisena intendenttinä ruotsinkielisen lukion rehtori Birger Boström, joka oli vastannut museon toiminnasta vuodesta 1945 alkaen, kun Hangon museo aloitti toimintansa uudestaan sodan jälkeen. Osapäiväisenä intendenttinä aloitti vuonna 1973 Birgitta Ekström, josta tuli museon ensimmäinen kokopäiväinen työntekijä vuonna 1983, kun Hankoon piti perustaa kansallinen kalastusmuseo. Seuraavana vuonna museo sai puoliaikaisen amanuenssin, vuodesta 1988 alkaen tämä oli Marketta Wall. Sekä Ekström että Wall opiskelivat työn ohella museoaineita ja pätevöityivät museoammattilaisiksi pitkien työuriensa aikana. Ekström Söderlund jäi eläkkeelle vuoden 2007 lopussa, jonka jälkeen Wallista tuli museonjohtaja, kunnes hän eläköityi vuoden 2013 lopussa.
1980-luvulle tultaessa oli myös paljon muutoksia museoiden ammatillistumisessa Suomessa. Ensimmäiset maakuntamuseot aloittivat toimintansa vuonna 1979 ja esim. Länsi-Uudellamaalla aloitti maakuntamuseona vuonna 1985 Tammisaaren kaupungin historiallinen museo. Museologialla on Suomessa ollut opetusvirka vuodesta 1989 alkaen. Ensimmäinen museolaki on vuodelta 1988 ja viimeksi sitä on uudistettu vuonna 2020. Museologia on ollut osa museolakia vuodesta 2006 alkaen. Tämä tarkoittaa, että jos museo haluaa saada valtionosuutta, täytyy museossa olla vähintään kaksi asiantuntijaa, joilla on museologian perusopinnot suoritettuna.
Hangon museo saa valtionosuuksia kahdesta henkilötyövuodesta. Jotta museo saisi valtionosuutta täytyy moni asia täyttyä:
- Museon ylläpitäjänä on kunta tai sellainen yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen.
- Museon toiminnalle täytyy olla taloudelliset edellytykset.
- Museota ei ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
- Museolla on toimintaa ohjaavat säännöt.
- Museolla on kokoelma ja kokoelmapoliittinen ohjelma.
- Kokoelman säilyminen museokokoelmana on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa.
- Museo on avoinna yleisölle säännöllisesti, sen toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa.
- Museon tilat ovat tarkoituksenmukaiset.
- Museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen johtaja.
- Museolla on vähintään kaksi päätoimisessa palvelusuhteessa työskentelevää museoalan asiantuntijaa.
- Museolla on riittävä määrä muuta henkilöstöä.
- Museolla on monivuotinen tavoitteita, toimintaa ja taloutta koskeva suunnitelma.
Hangon museossa nämä kaikki kohdat toteutuvat, erityisesti kun olemme saaneet uudet toimivat tilat. Kuten kohta 120 vuotta sitten on meilläkin suunnitelmat koskien mitä tallentaa. Nykyään ne eivät ole näin yksityiskohtaisia, vaan enemmän ylimalkaisia. Meidän tehtävä ei ole vain tallentaa jotain tiettyä aihealuetta vaan kattavasti tallentaa tulevaisuutta varten sekä mennyttä että nykyistä Hankoa. Tämä vaatii alan tuntemusta, paikallistuntemusta, kykyä ymmärtää muuttuvaa yhteiskuntaa ja mikä on ollut tärkeää jossakin tietyssä vaiheessa. Kun Hangon museo on perustettu, pyrittiin tallentamaan katoavaa maatalousyhteiskuntaa. Vaalimme kokoelmissamme tietoa, jotta myös sukupolvet meidän jälkeemme tietäisivät, miten täällä kerran elimme.
Laura Lotta Andersson, museonjohtaja
Teksti on Museoliiton #vainmuseossa innoittama.