Siirry pääsisältöön

Auringonpimennyksiä Hangossa

Melkein täydellinen auringonpimennys kuvattu Helsingissä. Kuva on musta ja siinä näkyy vain auringon hohtava korona ja sen edessä musta kuu. Kuva Oiva Tuulio, Museovirasto. En nästan total solförmörkelse i Helsingfors. Bilden är svart och där syns endast solens strålande korona och framför solen en mörk måne. Bild Oiva Tuulio, Museiverket.

Auringonpimennys tapahtuu, kun kuu asettuu auringon ja maan välille. Auringonpimennys voi olla täydellinen, rengasmainen tai osittainen. Auringonpimennys tapahtuu noin joka kahdeksastoista kuukausi eri paikoissa ympäri maailmaa. Täydellinen auringonpimennys on vaikuttava ilmiö. Sen aikana näkyy kuuma korona, joka ympäröi aurinkoa sädekehän tavoin ja mahtavia purkauksia, jotka työntyvät ulos auringon pinnasta. Pimeys on täydellinen ja horisontissa näkyy 360 asteessa auringonlasku ja auringonnousu. Tähdet ja planeetat näyttäytyvät kuin yöllä. Tätä blogikirjoitusta varten olen tutustunut Hangossa 1800-, 1900- ja 2000-luvuilla tapahtuneisiin auringonpimennyksiin.

Muutama osittainen auringonpimennys

Osittaista auringonpimennystä ei välttämättä huomaa, jos ei ole tietoinen sen tapahtumisesta. Päivä voi pimentyä, mutta ei yhtä paljon kuin täydellisen auringonpimennyksen aikana, mikä todella voi yllättää ja säikyttää. Almanakoissa kerrotaan mitä pimennyksiä on tulossa vuoden aikana. Niin tekivät myös 1800-luvun almanakat.

Lehti Hanko perustettiin vuonna 1890, ja ensimmäinen siinä mainittu auringonpimennys tapahtui 6. kesäkuuta 1891. Lehdessä kerrotaan, että auringonpimennys alkoi kello 18.15, ja että auringosta peittyi enimmillään 3/5-osaa kello 19. Sää oli hyvä, mutta lehdessä ei mainita miten pimennys havaittiin Hangossa. Tämä auringonpimennys oli täydellinen arktisella alueella.

Seuraava mainittu auringonpimennys tapahtui 9. elokuuta 1897. Hangossa oli valitettavasti pilvistä, niin kuin suuressa osaa Eurooppaa. Täällä ei huomattu mitään muutosta lämpötilassa. Sama auringonpimennys näyttäytyi täydellisenä Pohjois-Suomessa.

8. kesäkuuta 1899 tapahtui osittainen auringonpimennys Hangossa, kun kuu peitti kolmasosan auringosta kello 7.14 aamulla. Sää suosi havaintoja Hangossa. Tuuri oli huonompi 28. tuokokuuta 1900, kun taivas oli pilvinen Hangon yläpuolella.

Suuri osittainen auringonpimennys 17. hutikuuta 1912

1912 tapahtui melkein täydellinen auringonpimennys Hangossa. Enimmillään 18/19 -osaa auringosta peittyi Helsingissä. Täydellisen auringonpimennyksen reitti kulki toisella puolella Suomenlahtea, Virossa. Lehdet kirjoittivat paljon auringonpimennyksestä ennen varsinaista päivää, mikä herätti yleisön kiinnostuksen. Lehdet kehottivat ihmisiä suojaamaan silmiään.

Haluaisin kuitenkin neuvoa kaikkia amatööritähtitieteilijöitä huomenna: varokaa silmiä, jos aurinko olleenkaan näyttäytyy silloin! Hankkikaa pimät rillit tai värjättyä lasia ajoissa! Muuten auringonpimennyksestä helposti tulee näönpimennys, ja se olisi aivan liian surullinen seuraus oikeudella ylistetylle uteliaisuu – – – tarkoitan tiedonnälälle.

Pirre, Hangö 16.4.1912, s 2.

Päivä ennen pimennystä Hangö-lehti antoi hankolaisille lisää neuvoja silmien suojaamisesta: värillinen lasi, nokilasit tai tummat aurinkolasit. Näistä vaihtoehdoista nokilasit olivat ehdottomasti parhaat. Lasia tummennettiin pitämällä sitä savuavan lampun tai kynttilän päällä. Lasin piti olla niin tumma, että kirkas lamppu näkyi sen läpi juuri ja juuri.

Kun päivi koitti hankolaiset olivat valmiit.

Kaikkialla, minne katsoit eilen yhden ja kolmen välillä, näkyi ihmisiä seisomassa ja katselemassa nenät ilmassa. Kaikilla oli nokiset lasinpalaset, ja kaikki olivat niin innokkaita katselemaan, että yhtäkkiä heidän nenänsä painautuivat litteinä lasia vasten.

Hangö, 18.4.1912, s 2.
Helsingin Tähtitorninvuorella 17. huhtikuuta 1912. Kuva: Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo

Tästä seurasi nokiset nenänpäät. Jotkut olivat tummentaneet pieniä lasinpalasia ja toiset juomalasien pohjat, joiden läpi he katsoivat. Joku oli tummentanut kokonaista ikkunanlasia, jotta koko aurinko varmuudella peittyisi. Eräs hankolainen, nuori nainen yritti käyttää peilinlasia, mutta näki ainoastaan oman peilikuvansa.

Auringonpimennys Tampereella. Kuva: Axel Tammelander, Tampereen historialliset museot.

Elämä Hangossa pysähtyi auringonpimennyksen aikana. Päivä hämärtyi ja lämpötila laski 4,5 astetta.

Yleisö, sinä, minä ja kaikki muut, levittäytyivät kaupungin kaduille ja aukioille, ja monet olivat hakeutuneet kallioiden huipuille ja vesitorniin, luultavasti tuodakseen spektaakkelia lähemmäs heitä ja saadakseen näin tarkemman käsityksen auringon ja kuun välisestä suhteesta.

Hangö-Bladet, 18.4.1912, s. 2–3.
Auringonpimennys Helsingissä 17.4.1912. Kuva Oiva Tuulio, Museovirasto.

Koululaiset saivat keskeyttää koulupäivänsä katsoakseen auringonpimennystä nokilasien läpi. Eräs nuori mies unohti aivan naisseuralaisensa, kun hän katseli aurinkoa nokilasilla Bulevardilla. Nainen väsyi häneen ja jatkoi matkaa yksin. Lehti kirjoitti, että siitä tuli hameenpimennys. Nykyään tuhoutuneessa Kokoussalissa Esplanaadin ja Kadermonkadun risteyksessä järjesti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ylimääräisen esitelmän auringonpimennyksestä.

Poika katsoo aurinkoa paperin tai putken läpi Havis Amandan vierellä Helsingissä. Myös toisella pojalla on paperi kädessään. Toivottavasti he säästyivät näkövammoilta. Kuva Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo.

Jotkut katsoivat kuitenkin aurinkoa ilman mitään suojaa tai hyvin riittämättömällä suojalla: värillisillä laseilla, sormien läpi, pahvipalasessa olevan reiän läpi, olkihatun läpi tai auringon heijastuksesta veden pinnalla. Vuoden 1912 auringonpimennystä seurasi näkövammoja koko Euroopassa. Siitä tuli opetus pitkälle tulevaisuuteen. Tästä huolimatta auringonpimennykset aiheuttavat näkövammoja vielä nykypäivänä.

Täydellinen auringonpimennys Hangossa 21 elokuuta 1914

Jo kaksi vuotta myöhemmin sai Hanko kokea täydellisen auringonpimennyksen. Eurooppa oli pimentynyt myös toisessa mielessä, kun ensimmäinen maailmansota alkoi 28. heinäkuuta. Sodan alku aiheutti heti suurta huolta Hangossa. Pelättiin, että saksalaiset joukot nousisivat maihin täällä. Kaupunki oli tyhjentynyt turisteista ja kesävieraista. Auringonpimennykset ovat kautta aikojen herättäneet taikauskoa ja pelkoja. Niitä on nähty huonoina enteinä. Oli siksi epämiellyttävä sattuma, että vuoden 1914 auringonpimennyksen varjo leikkasi rataa keskelle taistelevaa Eurooppaa. Tästä syystä tiedotettiin auringonpimennysten syiden tieteestä. Ei haluttu, että ihmisiltä loppuisi usko ja toivo.

Auringonpimennyksen keskilinja kulki Ahvenanmaan saaristossa ja Hanko–Rauma -linjan länsipuolella. Se alkoi kello 12.53 Helsingissä ja loppui kello 15.10. Syvimmillään pimennys oli kello 14. Lehdistö muistutti ihmisiä silmien suojelemisesta ja viittasivat vuoden 1912 auringonpimennykseen. Nokilasit olivat vielä paras tapa suojautua.

Täältä voi katsoa filminpätkää auringonpimennyksestä Tukholmassa. Katsokaa myös silmäsuojia.

Jo kauan ennen kuin kello oli lyönyt viisarit yhteen kello kahteentoista, näkyi kärsimättömiä nuoria kokeilemassa nokilasejaan ja tuijottamassa itsejään sokeiksi. Siellä ylhäällä ei kuitenkaan ollut mitään epätavallista havaittavissa. Vasta kun kello lähestyi yhtä alkoi hahmottua miten kuun tumma kiekko vähitellen söi itsensä eteenpäin. Tunnelma oli kiinnostunut ja jännittynyt. Nokilaseja otettiin esiin massoina ja mitä erilaisimmissa mitoissa – jopa puolet ikkunalasista. Ihmiset katsoivat ja ihmettelivät ja ihmettelivät ja katsoivat. Jopa he, jotka joka päivä uskollisesti istuivat Grand Hôtelin edessä olevilla penkeillä “katsomassa sotaa”, olivat työntäneet sodan tapahtumat syrjään. Nyt he asettuivat siellä täällä aukioihin katsellakseen, kun auringon majesteettisuus pimentyi.

Hangö, 22.8.1914, s 2.

Juuri kun lähestyttiin pimennyksen täydellisyyden hetkeä, peittyi taivas valitettavasti pilvillä, mutta hankolaiset saivat kuitenkin nähdä ihmeellisen värinäytöksen taivaalla.

Taivaalla värikuviot muuttuivat yhä upeammiksi. Siellä missä taivas oli kirkas, se oli yhtä sininen kuin eteläisimmissä maissa. Pilvet saivat mitä upeimmat väriyhdistelmät. Sitten pimeys ympäröi meidät. Valitettavasti juuri silloin pilvirintama pyyhkäisi auringon yli niin, että täydellistä pimennystä ei voitu nähdä, mutta sen huomasi pimeydestä. Se kesti muutaman minuutin ja sitten valo ja elämä murtautui taas läpi. Kaukana Tulliniemellä vesi näyttäytyi kuohuvana hopeakimalluksena. Båklandetin (Russarö) yllä pilvet muuttuivat äkillisesti laivastonsinisiksi, kunnes kaikki palasi lopulta tavanomaiseen ulkonäköönsä. Elämä seurasi taas tavallista kulkuaan ja kauan ennen kuin kuun kiekko oli jälleen jättänyt kentän vapaaksi auringon kirkkaille säteille, useimmat ihmiset olivat jo luultavasti unohtaneet, että auringon reuna vielä oli kuun nykimä.

Hangö, 22.8.1914, s 2.

Suomessa näkynyt täydellinen auringonpimennys 1945 oli osittainen auringonpimennys Hangossa

Auringonpimennys 9. heinäkuuta 1945 oli täydellinen Keski-Suomessa, mutta ei Hangossa. Elettiin toisen maailmansodan loppuaikaa, ja Hanko oli saatu takaisin neljä vuotta aikaisemmin. Hangon kaupunki rakennettiin ja asutettiin uudestaan. Auringonpimennys mainittiin moneen otteessa lehdessä Hangö, mutta ei kerrottu, miten se oli näkynyt Hangossa. Isoäitini näki auringonpimennyksen Hangossa. Se oli melkein täydellinen. Hän oli äskettäin palannut Hankoon miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Isoäitini on kertonut, että pimeys ja luonnon hiljaisuus pelotti.

Täydellinen auringonpimennys Hangossa 22. heinäkuuta 1990

Aikaisin aamulla heinäkuussa 1990 pimentyivät taivaat Hangon yläpuolella, kun kaupunki näki jo toisen täydellisen auringonpimennyksen saman vuosisadan aikana. Valitettavasti aurinko oli hyvin matalalla taivaalla, joka myös oli pilvien peitossa. Lehdistä voi päätellä, että kiinnostus auringonpimennykseen oli pieni Hangossa. Hangon Optikko jakoi ihmisille ilmaiset näönsuojat.

2000-luvun auringonpimennykset

Kiinnostukseni auringonpimennyksiin ja muihin taivaanilmiöihin heräsi 1990-luvun loppupuolella ja olen saanut nähdä monta osittaista auringonpimennystä. Minulle ne ovat olleet hetkiä, jolloin on kokoonnuttu yhteen ihailemaan luontoa: töissä, kotona tai suvun kanssa luonnossa. Muistan erityisesti osittainen auringonpimennys 31. toukouuta 2003. Äitini, siskoni, siskon lapset, tätini, serkkuni ja minä menimme aikaisin aamulla piknikille Neljän tuulen tuvan kallioille. Sää oli vähän kylmä ja kolea. Joimme kaakaota ja nauroimme paljon. Kun auringonpimennys oli suurimmillaan tuli hämärää ja alkoi tuulla. Linnut olivat levottomia.

Osittainen auringonpimennys 4. tammikuuta 2011 oli myös näyttävä. Aurinko oli matalalla talvihorisontissa, ja jää peitti merta silmän kantamattomiin. Katsoin auringonpimennystä hitsauslasien läpi Bellevuen rannalla. Varpaat jäähtyivät.

Aurinko kuvattuna hitsauslasin läpi. Kuva: Linda Svennblad

Auringonpimennys 20. maaliskuuta 2015 näkyi utuisten pilviverhojen läpi. Harmaasta päivästä tuli vielä harmaampi.

Lintu auringonpimennysvalossa. Kuva: Linda Svennblad.

Tulevat auringonpimennykset

Nykyään monet matkustavat auringonpimennysten perässä. Jos pimennyskuume iskee, on pakko bongata niitä kaikkia. Jos tekee mieli matkustaa, kannattaa mennä Espanjaan tai Islantiin seuraavan täydellisen auringonpimennyksen perään 12. elokuuta 2025. Hangossa pimennys näkyy osittaisena. Seuraava rengasmainen auringonpimennys Hangossa tapahtuu 21. kesäkuuta 2039. Seuraavaa täydellistä auringonpimennystä saa odottaa 16. lokakuuta 2126 asti, mutta silloin pitää mennä Keski-Suomeen.

Linda Svennblad, amanuenssi